Mansikkatäytekakku

Tässä heti perään toinen mansikkainen leipomus, tällä kertaa tosin perinteisen täytekakun muodossa. Kakku syntyi hetken mielijohteesta leipoa jotakin kun olin kotona vierailemassa kesälomapäiviä kuluttaen. Ja koska kotona, vanhempieni luona olikin sitten reippaammin syöjiä kuin omassa taloudessa, niin päätin pitkästä aikaa valmistaa kunnon kakun.

Halusin tehdä taas jotakin mansikoista, se on ehdoton suosikkini kesän marjoista. Myös mascarpone-juusto pääsi uudestaan käyttöön; valmistin siitä samanlaisen täytteen kuin mansikkakääretortussa oli. Kakkupohjana käytin hyväksi havaittua suklaakakkupohjaa, jonka resepti löytyy siis täältä. Eli mansikoiden ja suklaan vastustamaton yhdistelmä, tämä ei voi mitenkään mennä pieleen!

Valitettavasti en saanut otettua kuvaa kakkupalasesta; mascarpone-kermavaahtoyhdistelmä pysyi jopa erinomaisen hyvin kasassa kakun välissä ja sai aikaan sen, että täyte kakkukerrosten välissä säilyi hyvin siistinä kakkupalaa leikatessa.

Fetainen kanapiiras

Tätä herkkua sain maistaa työtoverini luona vieraillessani tuossa kevättalvella. Kunnes nyt sitten vihdoin ajattelin kokeilla samaa kotona, sen jälkeen kun olin kysellyt toveriltani hieman reseptin sisältöä, mitä mahtoikaan tuo piiras sisäänsä kätkeä...

Taikinapohja on äidin peruja, olen itsekin todellut sen erittäin hyväksi, niin makeille kuin suolaisillekin piiraille, (kunhan vain jättää suolan pois kun makeasta piiraasta on kyse).

Perus piirakkapohja (24cm halk. vuokaan)

100g jääkaappikylmää voita (suolatonta tai norm.suolaista)
200g vehnäjauhoja
½-1tl suolaa
1 muna
2rkl kylmää vettä.

Sekoita kulhossa jauhot ja suola, lisää sitten voi ja nypi se mahdollisimman nopeasti jauhojen joukkoon, seoksen tulisi olla mahdollisimman murumainen. Lisää lopuksi kananmuna ja vesi ja sekoita tasaiseksi taikina. Kääri taikinapallo kelmuun ja laita jääkaappiin 30minuutiksi.

Kun otat taikinan käyttöön, kauli taikina tasaisesti ohueksi levyksi, se saa olla jonkin verran suurempi kuin käyttämäsi vuoka. Nosta levy vuokaan ja tasoita reunat.

Kanatäyte

300-400g marinoituja/marinoimattomia broilersuikaleita
1 paprika
1 sipuli
fetajuustoa
ananasta

Creme Bonjour Cuisine (itse pähkäilin sipulisen ja yrttisen cremen välillä mutta päädyin ensimmäiseen)
2 munaa
tilkka maitoa
mozzarella -ja emmental raastetta

Kuullota kuutioitu sipuli pannulla ja lisää joukkoon kanasuikaleet, paista kypsäksi. Pilko sillävälin paprika ja ananas. Kokoa kaikki täytteet vuokaan ja sekoita vielä keskenään creme, munat ja tilkka maitoa, kaada se täytteen päälle ja viimeistele juustoraasteella. Paista 200° noin 30minuuttia tai kunnes pinta on ruskistunut ja täyte hyytynyt.

Mascarponea ja mansikoita!

Jokohan sitä olisi jo korkea aika esitellä kesän leivontasatoa? Kesä on huristellut eteenpäin huimaa vauhtia, niin huimaa, että leivontapuuhat ovat jääneet hieman taka-alalle. Toki jotain pientä, sitä sun tätä, on tullut tehtyä keittiönkin puolella, mutta tänne asti ne eivät ole vielä eksyneet, kunnes sitten nyt, vihdoin ja viimein.

Mascarpone oli minulle vielä parisen viikkoa sitten aivan tuntematon tuote, kunnes sitten sattumalta päätin sitä testata. Ja siitähän tulikin varsin positiivinen kokemus, eikä sen käyttö jäänyt yhteen kertaan. Jäin töistä kesälomalle heinäkuun alkupuolella ja pitihän sitä jotain lomaleipomusta töihin viedä maisteltavaksi. Sunnuntaipäivän ratoksi kipaisin torilta mansikoita ja kaupassa kerman kaveriksi nappasin juustohyllyltä mascarpone-juuston. Siitä sitten syntyikin täyte suklaakääretortulle. 

Kääretorttupohja:

4 munaa 

1½ dl sokeria

1rkl vehnäjauhoja

1dl perunajauhoja

1tl leivinjauhetta

2rkl kaakaojauhetta

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita keskenään kuivat aineet ja lisää munasokerivaahtoon siivilän läpi, samalla sekoittaen. Levitä takina uunipellille ja paista uunissa (225°) noin 6 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä ja kumoa vasta sitten sokeroidulle leivinpaperille.

Kääretortun voit täyttää oman mielikuvituksesi mukaan, mutta itse siis vatkasin desin kermaa löysäksi vaahdoksi ja lisäsin purkillisen mascarpone-juustoa. Vatkaa vielä hetki, jotta juusto sekoittuu kermaan hyvin ja levitä täyte kääretorttupohjaan, lisää vielä paloitellut mansikat täytteen päälle ja rullaa kääretortuksi.

Jos haluat runsaammin täytettä, varkaa kermaa 2dl, alkuun arvioin silmämääräisesti, että 2dl:lla kermaa tulisi liikaa täytettä, mutta jälkikäteen ajateltuna täyte desillä kermaa riitti juuri ja juuri. 

No ne lätyt

Vohvelit vaihtuivat lettuihin. Viikonlopun leivontapuuhiin sisältyi myös lettujen teko. Viime kerrasta olikin kulunut jo hieman enemmän aikaa, mutta se paistaminen on kyllä edelleen yhtä mukavaa. Sama kuin vohveleissa, pidän enemmän lettujen paistamisesta kuin syömisestä, jostain kumman syystä...

Taikinan valmistin ihan vain omasta päästäni, oikeastaan sehän on kuin vohvelitaikina, jätin vain voisulan pois. Kaupasta bongatut mansikat piti myös hyödyntää lettuihinkin. Vaikkakin ulkolaisia olivat, ihan raikkailta maistuivat. Myös lettujen kera.

Lettutaikina:

5dl maitoa

2 kananmunaa

2½dl vehnäjauhoja

n.1dl sokeria

1tl vaniljasokeria

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja anna taikinan turvota noin puolisen tuntia ennen paistoa. Paista pannulla voissa ja tarjoile suosikkitäytteesi kanssa.

Ihana suklaamousse

Leivontainspiraatio iski tänä viikonloppuna aivan yllättäen, suunnitelmissa kun se ei alunperin ollut. Mutta, aina kun se iskee, niin jotain on päästävä tekemään. Onhan tässä tullut kyllä välissä leivottua jotakin, esimerkiksi tuota focacciaa pitikin tehdä lähes samantien uudestaan, oli se sen verran hyvää. Ja nuo vohvelit on meillä kyllä lähes joka viikkoinen juttu, tai ainakin taas viime aikoina... 

Mutta, se tämän kertainen eli suklaamousse. Ilmava ja suussasulava, jopa hieman kupliva suklaamousse. Reseptin otin Maku-lehden nettisivuilta sellaisenaan, ainesmäärät vain puolitin. On todella hyvä jälkiruoka sellaisenaan, mutta toimii varmasti loistavasti myös kakkujen täytteenä tai kuorrutteena. Täytteeseen tosin laittaisin kyllä liivatetta, ennen jääkaappiin menoa mousse oli sen verran juoksevan oloista...

 Suklaamousse:

50g tummaa suklaata
2 munankeltuaista
2 valkuaista
1rkl vahvaa kahvia/ kahvilikööriä
1rkl kaakaojauhetta
ripaus suolaa
½dl sokeria

Sulata suklaa vesihauteessa ja kaada suklaa kulhoon. Vatkaa valkuaiset ja suolaripaus vaahdoksi erillisessä kulhossa, lisää joukkoon myös sokeri pienissä erissä samalla vatkaten. Tarkoitus olisi saada jämäkkää valkuaisvaahtoa. Vatkaa keltuaiset sulan suklaan joukkoon yksitellen, lisää myös kahvi ja kaakaojauhe ja sekoita tasaiseksi. Viimeiseksi kääntele suklaamassan joukkoon valkuaisvaahto, varovasti ja pienissä erissä, jotta ilmavuus säilyy ja mousseen tulee kuohkea rakenne. Annostele mousse ja laita jääkaappiin vähintään pariksi tunniksi ennen tarjoilua.

Ehdottomasti kokeilun arvoinen resepti, etenkin kesäkaudella makeiden mansikoiden tai vadelmien kera!

Herkullinen focaccia

Useiden leivontablogien innoittamana päätin minäkin leipoa focaccian -mehevän ja yrteillä maustetun leivän. Monissa seuraamissani blogeissa on ollut viime aikoina houkuttelevia kuvia tuoreesta focacciasta, joten en voinut vastustaa kiusausta. Malliksi otin parin eri blogin reseptit ja muovasin niistä reseptin omaan makuun sopivaksi.

Suolaiset palat ovat tässä blogissa melkoinen vähemmistö, mutta kyllä kaikenlaista suolaistakin tulee aina silloin tällöin leivottua. Haaveissani on jo jonkin aikaa ollut myös saaristolaisleivän valmistaminen, mutta siitä sitten enemmän kunhan pääsen tositoimiin. Tämä resepti jää ehdottomasti talteen, on sen verran maukasta. Ensi kertaa varten mukaan sopisivat vielä tomaatin puolikkaat makua ja myös väriä antamaan. Tällä kertaa pinnalle laitoin rosmariinia, timjamia sekä sormisuolaa oliiviöljyn lisäksi.

Focaccia

2dl vettä
½ pussia kuivahiivaa tai n.25g tuorehiivaa
1tl suolaa
1tl sokeria
4-5dl vehnäjauhoja
2rkl oliiviöljyä

vuokaan:
2rkl oliiviöljyä
rosmariina
timjamia
sormisuolaa

Tästä määrästä tulee noin puoli pellillistä. Sekoita kuivahiiva desiin vehnäjauhoja. Lämmitä vesi ja lisää sekaan sokeri, suola sekä hiivajauhot. Vaivaa nopeasti sekaisin, peitä liinalla ja anna seistä hetki kunnes hiiva alkaa toimia. Sekoita taikinaan loputkin jauhot sekä öljy ja vaivaa taikinaa n.10minuuttia. Painele öljyllä voidellun vuoan pohjalle, peitä liinalla ja kohota kaksinkertaiseksi. Laita samalla uuni lämpiämään 225°.

Voitele kohonnut focaccia vielä öljyllä, painele taikinaa sormin ja ripottele päälle yrtit sekä sormisuola. Voit myös laittaa mukaan oliiveja tai tomaatteja -aurinkokuivattuja tai ihan tuoreita. Paista kuumassa uunissa n.20minuuttia. Kannattaa sitten kyllä käyttää tuoreita yrttejä, maku on niissä parhaimmillaan, mutta minähän käytin siis kuivattuja ja näytin huonoa esimerkkiä... Herkkua oli silti.

Suklaafondant

Täällä taas hetken hiljaiselon jälkeen. Hiljaista on leivontarintamalla tosiaan ollut, parina viime viikkona koulupäivät ovat jotenkin tuntuneet tuhottoman pitkiltä eikä viikonloppuisinkaan ole oikein saanut mitään aikaan ja töitäkin on täytynyt tehdä. Sekaan mahtui toki myös se perinteinen kevätflunssa, siltä ei välty sitten millään keinolla.

Mutta lopulta flunssasta toipuneena sitä oli vihdoinkin päästävä jotain tekemään. Tosin sen verran saamaton vielä tämänkin viikon olen ollut, että tämä tuotos on viime viikonlopulta, en vain ole saanut sitä julkaistua.

Suklaafondantin kokeileminen on myöskin ollut leivontalistallani jo pitkään. Ohjeeseen pikkuhiljaa perehtyessäni mietin tulisiko hommasta yhtään mitään. Valmistus vaikutti helpolta, mutta se lopputulos epäilytti eniten; saisinko sisukseen oikeanlaisen koostumuksen... Mutta, yrittäminenhän ei mitään maksa. Paitsi valmistusta varten täytyi kylläkin hankkia pikkuruiset annosvuoat. Olin niitä jo hetken ehtinyt ihaillakin kaupan hyllyllä, kunnes tarve koitti ja ne pääsivät mukanani kotiin. Mielessä muuten onkin niille jo toinenkin käyttötarkoitus.

Suklaafondant (4kpl)

120g tummaa suklaata

80g voita

2 kananmunaa

2 keltuaista

n.60g sokeria

4rkl vehnäjauhoja

voita

kaakaojauhetta

Aloita voitelemalla vuoat reippaasti voilla. Huomaa, että aukkoja ei tulisi jättää. Siivilöi kaakaojauhe vuokiin ja jauhota kauttaaltaan. Laita jääkaappiin odottamaan. Valmista täyte siten, että sulata suklaa (mitä tummempaa sen parempi) ja voi kattilassa. Vatkaa keltuaiset ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Kun suklaa on sulanut ja jäähtynyt riko joukkoon kananmunat ja sekoita tasaiseksi. Lisää keltuaisvaahto suklaaseokseen varovasti käännellen ja lopuksi vielä jauhot, nekin varovasti sekoitellen. Täytä annosvuoat, mutta älä ääriään myöten täyteen; jätä sentin verran vajaaksi. Laita vuoat jääkaappiin vähintään 2 tunniksi tai yön yli. 

Lämmitä uuni 200° ja laita vuoat suoraan jääkaapista kuumaan uuniin ja paista n.15 minuuttia. Fondant on valmista silloin kun se irtoaa hieman vuoan reunoilta. Kumoa samantien kun otat vuoat pois uunista ja tarjoile.

Paistoajan kanssa kannattaa olla tarkkana, uunien tehot vaihtelevat paljon, joten seuraa fondantin kypsymistä tarkasti. Esimerkiksi omat tuotokseni olisivat saaneet kypsyä vielä parin minuutin ajan. Sain ne onneksi siististi ulos vuoista, mutta fondantin päällipinta oli vielä vähän liian heikko kun sen lautaselle kumosin, eli valuva täyte tuli hieman ulos ennen aikojaan.

Asiasta sitten toiseen; olen viime aikoina miettinyt kuinka hyödyntäisin hillot jääkaapista, pieni osa on itsetehtyjä mutta loput on sitten saatuja. Purkkeja kyllä riittää enkä oikein tiedä mihin ne käyttäisin. Kuitenkaan en hukkaan haluaisi heittää. Mielessä on käynyt vain jonkinsortin hillotorttu/piirakka, mutta kaipaisin muitakin leivontaideoita. Saa siis vinkata!

Ja kolmanteen eli kukkaruukkuun. Tässä kevään merkkejä omalta ikkunalta! 

New blog love

Sain Diagnoosina vakava neuloosi -blogin Antsulta New Blog Love- tunnustuksen. Paljon kiitoksia tästä!

Eli tuunnustuksen ohjeet ovat seuraavat: Linkitä bloggaaja ja kiitä antajaa, jolta tunnustuksen sait. Seuraavaksi valitse 5 bloggaajaa, jolle haluat tämän tunnustuksen antaa (joilla alle 200 lukijaa). Kerro heille uutiset jättämällä kommentti heidän blogiinsa. Näin autamme uusia blogeja eteenpäin ja ehkä samalla myös löydät uuden ja ihanan blogin!

Jaan tunnustuksen seuraaville blogeille:

Sokerihippunen - Täältä löydät makeaa mahan täydeltä!

Jauhoputti ja Luumusuu - Ihania reseptejä, joita on vielä kokeiltava ja runsaasti upeita kuvia

Kakkuja ja Keitoksia - Monipuolisesti kaikkea, kekseliäästi mutta myös yksinkertaisesti

Kermasuut - Ehdottomasti herkuttelijan blogi!

Pullapaakari - Jo nimestään päätellen runsaasti  ihania leivontareseptejä ja ohessa vähän muutakin. :)

Suklaakakku vadelmamoussetäytteellä

Vapaapäivien kunniaksi päätin taas leipoa kakkua -suklaisen sellaisen. Suunnitelmat muuttuivat matkan varrella hyvinkin paljon. Aluksi tarkoitus oli tehdä appelsiininen suklaakakku, mutta sitten muistinkin, että pakastimessa onkin vielä yksi rasia kesän vadelmia. Halusin hyödyntää ne tähän kakkuun ja teinkin täytteestä sitten todella vadelmaisen.

Suunnitelmien vaihtumisen takia - tapahtui kyllä aika lennossa - ei taas kaikki mennyt ihan täydellisesti. Kakkupohja onnistui upeasti, mutta täytettä tehdessäni huomasin, että sulatetut pakastevadelmat (jotka vielä soseutin) tekivät täytteestä melkoisen juoksevaa jopa. Onneksi kaapissa sattui olemaan kaksi liivatelehteä, jotka pelastivat päiväni. Kakku täytyi siis täyttää irtopohjavuokaa apuna käyttäen, täyte olisi muuten valahtanut ulos. Lisäksi kuorrute aiheutti päänvaivaa. Se kuitenkin oli ihan oma vikani, tein typerän aloittelijan virheen, joten uusiksi meni suklaakuorrutus. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin ja kakku oli hyvää.

Suklaakakkupohja: 

3 munaa
1½dl sokeria
1½dl vehnäjauhoha
2rkl kaakaojauhetta
1½tl leivinjauhetta
100g suklaata
50g voita
1dl maitoa
1tl vaniljasokeria

Sekoita kuivat aineet keskenään. Sulata suklaa ja voi kattilassa. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Kaada joukkoon suklaasula ja sekoita. Lopuksi sekoita joukkoon vuorotellen kuivat aineet ja maito.

Paista uunissa 175° n.45minuuttia, anna jäähtyä ja kumoa. Tällä määrällä tuli hyvänkokoinen kakku 18cm halkaisijaltaan olevaan vuokaan, joten kasvata ainesten määrää tehdessäsi kakun isompaan vuokaan.

Vadelmamoussetäyte:

2dl kermaa
250g maitorahkaa
200-300g (pakaste)vadelmia
tomusokeria maun mukaan
1tl sitruunamehua
2 liivatelehteä

Liota liivatteet. Vaadota kerma ja sekoita joukkoon rahka. Jos käytät pakastevadelmia, sulata ne ja soseuta sitten. Sekoita vadelmat joukkoon, mausta sokerilla sekä sitruunamehulla. Kuumenna vielä tilkka vadelmasosetta ja sulata liivatteet siihen, kaada lopuksi täytteeseen.
Tällä määrällä saa täytteen kahteen kakun väliin, joten sain aikaan hieman liikaa täytettä koska kakussani oli vain yksi väli.

Suklaakuorrute:

150g suklaata
1dl kermaa

Lämmitä kerma kattilassa ja paloittele joukkoon suklaa ja anna sulaa samalla sekoitellen. Jäähdytä hieman ja kaada kakun päälle.

Donitsit

Halusin päästä kokeilemaan perinteisiä donitseja löydettyäni lupaavan ohjeen Pastanjauhantaa-blogista. Resepti ei ole ollenkaan sen kummoisempi ja valmistus on vaivatonta, lukuunottamatta taikinan nostatusaikoja. Kuitenkin donitsit ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan vaan niin houkuttelevan herkullisia, ja itsetehtyinä niistä saa juuri sen näköisiä kuin haluaa. Lisäksi nämä olisivat oikein hyvä vaihtoehto vapun munkeille jos vaihtelua kaipaa.

Toteutin donitsit juurikin alkuperäisen ohjeen mukaan, mutta sitrushedelmien kuoriraasteen voisi hyvin jättää poiskin. Kommelluksilta en tällä kertaa säästynyt, kuivahiivani taitaa olla jo kovin vanhaa, sillä taikinan kohoaminen oli suhteellisen heikkoa vaikka kohotin taikinaa kauan. Lisäksi öljyä kuumentaessani totesin, että nyt olisi korkea aika hankkia paistomittari. Tähän asti olen vain vältellyt kyseisen vekottimen ostamista, mutta viime aikoina olen yhä useammin törmännyt tilanteisiin, joissa sellainen olisi varsin oiva hyödyke.

Sitruunaiset donitsit: 

7g kuivahiivaa
70g sokeria
500g vehnäjauhoja
315ml kädenlämpöistä (täys)maitoa
2 sitruunan kuori
1 appelsiinin kuori
80g huoneenlämmintä voita

Tästä ohjeesta tulee kutakuinkin 12-15kpl donitseja. Itse pienensin annettuja määriä summanmutikassa ja lopputuloksena oli 10 donitsia. Eli sekoita lämmitettyyn maitoon kuivahiiva, 1rkl sokeria ja 1rkl jauhoja, peitä liinalla ja anna 'tekeytyä' noin vartin verran. Sekoita taikinaan loput ainekset ja vaivaa taikina hyvin, jotta se on lopulta kiinteä ja sileä eikä tartu käsiin. Anna taikinan kohota tunnin verran liinan alla lämpimässä paikassa.

Kaulitse taikina sentin paksuiseksi levyksi ja paina taikinasta sopivan kokoisia rinkuloita esimerkiksi juomalasia apuna käyttäen. Anna taas kohota tunti liinan alla. Kuumenna öljy kattilassa (n.1litra) ja pyörittele donitsien keskelle reikä sormella. Paista donitsit öljyssä vaalean kultaisiksi ja anna sen jälkeen jäähtyä. Osasta donitseistani tuli hieman liian tummia, niistä ensimmäisistä tietysti, sillä öljy oli liian kuumaa ja päätin siitä syystä vain sokeroida ne. Loput onnistuneet donitsit koristelin suklaalla, sekä nonparelleilla ja hasselpähkinärouheella. Suklaan vain sulatin (n.100g) ja lisäsin pienen nokareen voita sekaan.

Sen verran sain palautetta, että suklaa ei olisi saanut olla tummaa suklaata, jota itse taas suosin. Lisäksi donitsit olivat kovin sitruunaisia. Kuoriraasteen määrää olinkin jo alunperin vähentänyt, mutta silti maku oli voimakas, minunkin mielestäni. Nämä tosiaan olisivat hyviä myös ilman niitä raasteita, mutta ei tietenkään huonoja näinkään. Olihan donitseista jo pari kadonnut ennen kuin ehdin edes kuvia ottaa...

Ihanainen mustikkapiiras

Tämä se vain on niin hyvää piirakkaa, kaikessa yksinkertaisuudessaan. Tämä piiras meni toiseen uusista

vuoistani. Ohje on se perinteinen; murotaikinapohja ja täytteeksi mustikoita kermaviiliseoksen kera. Helppoa ja vaivatonta!

Mustikkapiiras:

100g voita

1dl sokeria

1 kananmuna

2dl vehnäjauhoja

1tl leivinjauhetta

n.3dl mustikoita

1prk kermaviiliä

1 kananmuna

½dl sokeria

1tl vaniljasokeria

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna ja sekoita hyvin. Sekoita keskenään jauhot ja leivinjauhe, lisää taikinaan samalla sekoittaen. Painele piirakkavuoan pohjalle ja reunoille ja kaada päälle mustikat. Sekoita kermaviiliin loput ainekset ja kaada mustikoiden päälle. Paista 200° uunissa noin 30minuuttia tai niin kauan kuin täyte on hyytynyt.

Pekaanipähkinäpiiras

Eilen pyörähdettiin IKEAssa ihan muuten vain, lauantaiaamun alkajaisiksi. Eipä sieltä koskaan ulos pääse ilman ostoksia. Siellä kierrellessä aina huomaa muka tarvitsevansa kaikenlaista ja äkkiähän sitä on sitten syli täynnä pientä tai vähän isompaakin tavaraa. Tällä kertaa selvisin kuitenkin pikkurahalla. Mukaan siis tarttui kaksi pientä piirasvuokaa. Tai oikeastaan annosvuoka on kuvaavampi sana, sillä vuoista riittää juuri ja juuri kahdelle oma pala piirakkaa.

Kotona niihin täytyi sitten keksiä täytettä. Pidän tietokoneellani pientä listaa kaikista leipomuksista, jotka haluaisin joskus toteuttaa ja löytyihän sieltä myös jotain mikä sopisi uusiin vuokiin. Pekaanipähkinäpiirasta olen kerran aikoinani syönyt, mutten ole sitä vielä kertaakaan valmistanut, joten nyt tuntui siltä, että olisi jo korkea aika.

Kuitenkin päädyin tekemään mustikkapiirakan toiseen vuokaan, kun se kuitenkin on tuon miekkosen lempparia ja tuskin olisi maistanut pekaanipiirasta. Eli tein toiseen vuokaan pekaanipiiraan ja toiseen mustikkapiiraan. Alkuperäiset ohjeet puolitin, tosin kaikkea jäi hieman yli eli ohjeita olisi saanut pienentää vielä vähän pienikokoisia vuokia varten. Nämä ohjeet ovat kuitenkin alkuperäisessä koossaan.

Pekaanipähkinäpiiras

100g kylmää voita
3dl vehnäjauhoja
n.½dl fariinisokeria
1rkl kylmää vettä

200g pekaanipähkinöitä
50g voita
1dl muscovadosokeria
2dl vaahterasiirappia
1tl kanelia
3 kananmunaa

Nypi kulhossa voi, jauhot ja sokeri murumaiseksi taikinaksi. Lisää kylmä vesi ja sekoita tasaiseksi. Painele voidellun piirakkavuoan pohjalle ja reunoille ja esipaista 175° uunissa noin 15min. Valmista sillävälin täyte. Murskaa suurinosa pähkinöistä. Sulata kattilassa voi ja sokeri. Sekoita joukkoon siirappi ja kaneli, anna kiehahtaa hetken. Jäähdytä seosta hetki ja lisää sitten munat yksitellen, hyvin sekoittaen. Viimeiseksi lisää pähkinärouhe sekaan ja kaada täyte piirakkapohjan päälle. Koristele pinta ylijääneillä pähkinöillä. Paista samassa lämmössä noin 30min tai niin kauan kuin täyte on hyytynyt.

Macarons

Tässä tuotos kuluneelta viikonlopulta, tuli taas vietyä nuo mukanani töihin. Halusin kokeilla tuota valmistamaani leipurinkermaa macaronien täytteenä. Nyt jälkikäteen olisin tehnyt leipurinkermasta vieläkin paksumpaa, sillä macaronit pehmenivät huomattavasti. Toisaalta täytin macaronit edeltävänä iltana, joten täyte ei varmaankaan ollut ehtinyt kokonaan asettua, ensi kerralla jos muistaisi taas sen, että macaronit paranevat "vanhetessaan" eli ovat parhaimmillaan parin päivän kuluttua. Nämä macaronit värjäsin tällä kertaa kaakaojauheella, se myös toi hitusen kaakaon makua mukaan.

Seuraavaksi leipmuslistallani ovat todennäköisesti donitsit. Jokin kakku olisi myös mukava tehdä, mutta katsotaan mitä saan aikaan ja milloin saan aikaan.

Crème pâtissière

Tätä reseptiä piti hetki metsästää kunnes sen vihdoin löysin, helpon sellaisen. Eli ranskalainen crème pâtissière; leipurinkerma löytyi Sokerikukkasia-blogista. Leipurinkermaa voi käyttää täytteenä sekä kuorrutteena. Itse käytin crème pâtissière-kiisselini tällä kertaa macaronien täytteenä, joista tulossa kuvia myöhemmin. Tämä kerma tosiaan muistuttaa ulkomuodoltaan paljonkin vaniljaista kiisseliä ja on silkkisen sileää ja ihanan pehmeää. Lisäksi se on niin helppo ja nopea valmistaa, että aion varmasti käyttää sitä jatkossakin.

Tätä voi myös muokata eri makuiseksi oman mielen mukaan. Esimerkiksi suklaisen leipurinkerman saat kun lisäät sulatettua suklaata viimeisenä, samalla kun lisäät voin. Tai jos haluat kahvin makua, lisää hieman pikakahvijauhetta maidon sekaan. Toki voit tehdä molemmat ja saat mokkaisen leipurinkerman.

Crème pâtissière:

2dl maitoa (mitä rasvaisempaa sen parempi)
puolikas vaniljatanko
2 keltuaista
40g hienoa sokeria
30g maissitärkkelystä
15g voita

Puolitin alkuperäisen ohjeen, jotta sain sen sopimaan paremmin omiin käyttötarkoituksiini. Lisäksi, postauksen kommentit lukeneena, jätin maissitärkkelyksen määrän ennalleen, sillä halusin kiisselistä jämäkämpää kuin Sokerikukkasia oli siitä tehnyt.

Eli yhdistä kattilassa maito, vaniljansiemenet ja itse tanko. Lämmitä seos lähes kiehumispisteeseen ja ota kattila pois kuumalta liedeltä. Peitä kannella ja anna maustua noin 15 minuuttia.

Sillä välin vatkaa keltuaiset ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi ja vatkaa joukkoon maissitärkkelys. Maidon maustumisen jälkeen poista vaniljatanko ja kuumenna maito taas kiehumispisteeseen. Kaada sitten 1/3 maidosta vaahdotettujen keltuaisten sekaan ja sekoita hyvin. Kaada sitten koko seos takaisin kattilaan lopun maidon joukkoon ja kiehauta nopeasti uudelleen, kokoajan sekoitellen. Tässä vaiheessa kiisselin pitäisi suurustua hyvin nopeasti, joten älä anna sen turhaan kiehua liian kauan. Kaada kiisseli kulhoon ja anna hieman jäähtyä, n. 10minuuttia. Sekoita joukkoon viimeisenä voi ja peitä sen jälkeen kelmulla. Jäähtymisen jälkeen leipurinkerma on valmista käytettäväksi.

Panna cotta

Vaniljainen panna cotta, italialainen jälkiruokaklassikko. Jostain syystä olen viime aikoina ollut kovinkin kiinnostunut klassisista jälkiruoista ja leivonnaisista. Erityisesti kaikki herkut, jotka ovat lähtöisin Ranskasta, kiehtovat (olenkin miettinyt, että keittokirja"kokoelmaani" sopisi hyvin jokin ranskalais-aiheinen kirja, keskittyen tietysti enemmän tuohon makeaan puoleen).

Huolimatta siitä, että tämänkertainen jälkiruoka ei liity Ranskaan, on se silti jälkiruokien aatelia ja yksinkertaisuudessaan niin tavattoman hyvää. Resepti on myös helppo, mutta vaatii jokusen tunnin hyytymisajan. Tällä kertaa tein panna cottan pariksi vielä mansikkakastikkeen. Jätin pannacottan pieniin annoslaseihin, enkä lähtenyt sitä kumoamaan, sillä halusin mansikkakastikkeen kerrokseksi siihen päälle.

Pannacotta kahdelle:

2dl kuohukermaa
puolikas vaniljatanko
1-2rkl sokeria
1 liivatelehti

Liota liivatelehti. Kaada kerma kattilaan ja lisää joukkoon sokeri. Halkaise vaniljatangon puolikas pituussuunnassa ja raaputa sisältä siemenet kattilaan, heitä sekaan myös itse vaniljatanko. Keitä seos nopeasti kokoajan sekoittaen. Poista vaniljatanko ja lisää vielä liivatelehti. Kaada annoslaseihin ja hyydytä jääkaapissa muutaman tunnin verran.

Mansikkakastike: 

2dl mansikoita
½dl vettä
½dl sokeria

Soseuta mansikat. Keitä vesi ja sokeri kattilassa niin, että sokeri on liukenee veteen. Lisää joukkoon mansikkasose ja sekoita. Anna jäähtyä ja kaada hyytyneen pannacottan päälle.

Vaihtoehtoisesti voit myös kumota pannacottan siten, että upotat lasin nopeasti kuumaan veteen (vettä ei saa päästää itse pannacottaan) ja kippaat lautaselle. Irtoamista voi myös auttaa irrottamalla reunoja varovasti esimerkiksi veitsellä.

Suosittelen kokeilemaan myös valkosuklaapannacottaa, on muuten hyvää sekin. Tarvitset vain valkosuklaata (tähän annoskokoon n.50g). Lisää paloiteltu suklaa kiehautetun kerman joukkoon ja anna sen sulaa sekaan.

Go nuts!

Tässä älyttömän hyvää pikku naposteltavaa vaikkapa leffailtoihin, illanistujaisiin tai ihan muuten vaan popsittavaksi. Ajatus paahdetuista ja maustetuista pähkinöistä syntyi, kun satuin kerran maistamaan erään pähkinäpussin sisältöä ja sieltä löytyikin sitten hunajapaahdettuja maapähkinöitä, joihin hullaannuin. Ei muuta kuin toteuttamaan siis!

Valmistin kuitenkin sitten kerralla kahta eri sorttia pähkinöitä, toiset ovat juurikin niitä hunajapaahdettuja maapähkinöitä kun taas toisista tein hieman mausteisempia. Näihin maustettuihin pähkinöihin käytin muutamaa eri pähkinälajia; tein sekoituksen manteleista, cashew,-saksan -ja maapähkinöistä. Nämä reseptit taipuvat kyllä sitten moneen ja säilyvät myös hyvin, valitse vain suosikkipähkinäsi ja halutut mausteet. Hyvää ja helppoa.

Hunajapaahdetut maapähkinät:

200g maapähkinöitä
½rkl hunajaa
1rkl vettä
1tl voita
0,25dl sokeria
n.1tl suolaa

Aloita paahtamalla maapähkinöitä uunissa 175° noin 15 minuutin ajan välillä sekoitellen. Sekoita sillä aikaa pienessä kattilassa hunaja, vesi ja voi. Voit samalla myös sekoittaa sokerin ja suolan sekaisin erilliseen kulhoon sillä välin kun odottelet pähkinöiden paahtumista. Pähkinöiden paahtamisessa kannattaa muuten olla myös tarkkana, etteivät ne vain pääse kärähtämään, voit ottaa pähkinät uunista ulos kun pinta on hieman ruskistunut. Kaada maapähkinät seuraavaksi siihen samaiseen kattilaan ja laita liesi päälle ja sekoittele pähkinöitä niin, että hunajaseos leviää tasaisesti kaikkialle. Tarkoitus olisi kiehauttaa seosta sen verran, että vesi haihtuu pois eli noin muutaman minuutin ajan. Kaada pähkinät takaisin leivinpaperin päälle vähän jäähtymään ja kuivahtamaan. (Kuivuminen on ehkä väärä sana, sillä pähkinät jäävät melkoisen tahmeiksi). Lopuksi sekoita vielä pähkinät kulhossa sokerin ja suolan kanssa hyvin. Anna jäähtyä ja se on sillä selvä!

Mausteiset pähkinät:

200g pähkinöitä
1tl suolaa
½-1tl chilimaustejauhetta
1tl sokeria
½tl paprikajauhetta
ripaus cayennepippuria
1rkl öljyä

Tämä on näistä kahdesta yksinkertaisempi ja nopeampi. Aloita taas paahtamalla pähkinöitä uunissa 175° n.15min ja välillä sekoitellen. Sillä aikaa sekoita kaikki loput ainekset kulhossa sekaisin. Ota pähkinät uunista ja kaada maustekulhoon, sekoita ja paahda uunissa vielä pari minuuttia, anna jäähtyä.

Mangojuustokakku

Viime kerrasta on vierähtänyt jo hetki. Päässäni pyörii jatkuvasti leivontaideoita. Viimeaikoina ne ovat vain keskittyneet jopa liikaa kesäisiin asioihin. Edellinenkin idea kaatui siihen, kun kaupan hevi-osastolla totesin sesongin olevan aivan väärä siihen nähden mitä kaikkea respeti olisi vaatinut. Ajattelin ensin, että näillä mennään ja tehdään sitten talvinen versio, mutta muutin kuitenkin mieltäni ja päätin odottaa kesään ja tehdä kunnolla ja oikein.

Noh, sain kuitenkin jotain leivottua tämän hiljaiselon aikana. Kuitenkin jätin kuvat ottamatta, saamaton kun olin ja kakku vain katosi liian nopeasti jääkaapista. Mutakakkua siis tein, ohje löytyy varmasti jokaiselta ja viimeistään sitten siitä Fazerin leivontasuklaa-paketin kyljestä.

Mutta sitä kesää odotellessa eilen tein jotain kesästä muistuttavaa, ainakin kovin pirteä ja raikas siitä tuli. Mangojuustokakku on superhyvä maultaan ja värityskin muistutti ihanasti taivaalla paistavaa kevätaurinkoa!

Keksipohja:
n.110g Digestive-keksejä
n.40g voisulaa

Täyte:
200g tuorejuustoa
2dl kermaa vaahdotettuna
1dl tomusokeria
2tl vaniljasokeria/ puolikkaan vaniljatangon siemenet
n.2rkl sitruunan mehua
2rkl vettä
4 liivatelehteä

n. 1,5prk mango-pilttiä
2rkl vettä
2 liivatelehteä

Valmista keksipohja ja laita jääkaappiin jähmettymään. Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä n.5 minuuttia. Notkista tuorejuusto sekoittelemalla sitä hetki kulhossa. Lisää sitten sokerit ja sitruunamehu ja vatkaa sekaisin. Vielä lopuksi lisää sekaan kermavaahto ja sekoittele varovasti tasaiseksi. Kuumenna vesitilkka kattilassa ja lisää sitten liivatteet ja anna sulaa. Kaada liivatevesi täytteeseen ohuena nauhana ja sekoittele vielä lopuksi. Kaada keksipohjan päälle ja levitä tasaiseksi ja anna hyytyä jääkaapissa vähintään muutama tunti.

Mangopäällystettä varten liota liivatteet kylmässä vedessä. Kuumenna sitten tilkka vettä ja sulata liivatteet sekaan. Kaada joukkoon vielä mangopiltit ja sekoita. Levitä tuorejuustotäytteen päälle ja anna taas hyytyä jääkaapissa ennen tarjoamista.

Tein tämän taas 18cm vuokaan ja mielestäni tällä ainesmäärällä tuli juuri sopivasti korkeutta kakkuun. Muutenkin ainekset ovat pitkälti noin-määriä, eli maustaa voi mielensä mukaan. Oli muuten myös tarkoitus vähän koristella kakun pintaa ja päädyin sitten ihan vain pikeeriin, mutta sen valmistusta aloitellessani huomasin, että eihän minulla ollut läheskään tarpeeksi tomusokeria. En viitsinyt lähteä enää kauppaan, enkä voinut lykätä sitä seuraavaan päivään, sillä aikomus oli viedä se mukanani töihin, joten annoin kakun olla tuollaisenaan, ja hyvinhän sen joka tapauksessa kelpasi.

For my valentine

Harvoin tulee tehtyä mitään ns. teemaleivoksia yleisinä juhlapäivinä. En enää nykyään niin välitä joulupipareista, Runebergin torttuja en tehnyt eikä laskiaispullatkaan ole mitään herkkua minulle. Mutta tänään yllättäen iski pieni innostus valmistaa mokkapaloja, olkoot se teema sitten vaikka tuo lähestyvä ystävänpäivä.

Mokkapalat; se on ensimmäinen lapsuusajan muisto mitä leivontaan tulee. Pienenä tapana oli aina seurata äidin leivontapuuhia, pikkuhiljaa sitten aina vähän kerrallaan mukaan osallistuen. Sain vatkata tai sekoitella ja lisätä jauhoja ja toki myös koristella. Siinä taidot karttuivat ja teinkin sitten ensimmäistä kertaa ihkaomat mokkapalat, varmaan kuitenkin edelleen äidin avustamana... Toki taitoja täytyi myös mennä esittelemään mummolaan!

Nykyään teen mokkapaloja enää vain toiveesta. Itselle ne ovat peruskauraa, varmaan saanut niistä jonkinmoisen yliannostuksen, mutta koska tuo miekkonen ei oikein kelpuuta muita tekeleitäni (mitä nyt välillä suostuu vähän maistelemaan) kuin lähinnä mokkapaloja tai mustikkapiirakkaa, niin tuleehan niitä sitten leivottua aina välillä. Ja nyt teki mieli taas niitä leipoa, menkööt nyt tuon ystävänpäivän piikkiin, vaikka olenkin vähän etuajassa, mutta leivontainnostusta on vaikea vastustaa. Ja niinhän ne sanovat, että ystävänpäivä on joka päivä.

Mokkapalat:

3 munaa
3dl sokeria
2dl maitoa
200g voisulaa
n. 4dl vehnäjauhoja
1dl perunajauhoja
2-3rkl kaakaojauhetta
3tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria

Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi. Sekoita kuivat aineet keskenään. Siivilöi kuivat aineet munasokeri-vaahtoon vuorotellen maidon kanssa samalla vatkaten. Lisää vielä lopuksi voisula ja vatkaa taikina hyvin. Levitä pellille ja paista 15-20 minuuttia 200-asteisessa uunissa.

Kuorrute:

n.4dl tomusokeria
50g voisulaa
5rkl vahvaa kahvia
1rkl kaakaojauhetta
1tl vaniljasokeria

Yhdistä kaikki aineet ja sekoita tasaiseksi. Levitä mokkapalojen päälle ja koristele haluamallasi tavalla. Tällä kertaa koristelin mokkapalat hieman eri tavalla kuin yleensä. Mielestäni ainoa oikea mokkapalojen koriste on kookoshiutaleet mutta niistä taasen tuo kanssa-asujani ei kovin välitä, joten yleensä ollaan pärjätty strösseleillä. Tällä kertaa kuitenkin vedin nauhoja mokkapalojen päälle erilaisilla kuorrutteilla.
Jälkeenpäin ajatellen olisin jättänyt vaaleanpunaisen alimmaiseksi, nyt se korostuu ehkä liikaa ja valkoisesta olisin halunnut voimakkaamman. No, joka tapauksessa hyvää oli.

itsetehty daim

Tässä superhelppo helpotus äkilliseen makeannälkään! Eli siis kotikutoinen Daim, joka vetää vertoja kaupan versiolle. Ei aivan yhtä rouskuvaa, mutta paljon suussasulavampaa. Ohje on yksinkertainen ja lyhyt, ja kaikki ainekset löytyvät joka kodin kaapin kätköistä, luullakseni. Tai no, suklaata harvoin huvikseni kaapissa säilytän, syötyähän se aina tulee. Mutta noin muuten, perus raaka-aine se suklaakin!

Tätähän voi myös jokainen muokata mieleisekseen suklaan osalta. Itse käytin tähän ihan vain Fazerin Sinistä, mutta tummempi suklaakin varmasti sopii tähän erinomaisesti. Miksipä ei myös jokin makusuklaa, tai jopa valkoinen... Niin monta suklaata kuin on syöjääkin.

Ohjeen olen aikoinani ottanut talteen Aamulehdestä. Siinä oli sillä kertaa paljon muitakin simppeleitä pikkuohjeita, mutta tätä Daimia kerran kokeilin ja sille tielle jäin...

Mitä siis tarvitset Daimin valmistukseen (n.½pellillistä):

50g voita
3rkl siirappia
1dl sokeria
1dl mantelijauhetta
1rkl (tummaa) kaakaojauhetta
ja suklaata niin paljon kuin haluat (käytin 100g)

Laita kattilaan kaikki muut ainekset paitsi suklaa. Keitä seosta hiljalleen noin 5-10minuuttia, kunnes se alkaa keittyä kasaan ja irtoilla pohjasta. Sulata myös suklaa vesihauteessa tai mikrossa, kumman koetkaan mieleiseksesi.

Kaada seos leivinpaperin päälle. Se on nopea jäähtymään, joten levitä tasaisemmaksi tarvittaessa. Anna pohjan hieman jähmettyä ja kaada päälle vielä sulatettu suklaa ja levittele tasaisesti joka puolelle.

Jäähdytä jääkaapissa noin tunti. Mitä kauemmin, sitä lohkeilevampaa Daimista tulee. Lohko paloiksi ja nauti. On muuten käynyt myös mielessä, että tämähän sopisi myös koristeeksi jälkiruokiin, kakkuihin yms. Murustelee vain tai jättää isommiksi lohkoiksi ja avot!

New York Cheesecake

Tässä toinen suosikkikakuistani. Se perinteinen ja klassikkojuustokakku. Tai no, siitä perinteisestä en tiedä, tätä juustokakkua saa jokaisesta kahvilasta ja ravintolasta Atlantin tuolla puolen ja heillä jokaisella on oma variaationsa tästä. Mutta olkoon tämä se perusohje, joka onkin lopulta muokattavissa vaikka miten monella tavalla. Mutta todella hyvää tällaisenäänkin. Ohjeen olen tuonut mukanani amerikoista, eräästä kotikeittokirjasta.

Tätä ohjetta on siis helppo soveltaa, eikä ainesten määrä ole aivan niin piirun tarkkaa. Jos haluat korkeamman ja näyttävämmän kakun, nosta ainesten määriä noin suunnilleen samassa suhteessa.

175g Digestive-keksejä
40g voisulaa

600g Philadelphia-tuorejuustoa
300g ranskankermaa
2-3 munaa
1 sitruunan mehu ja raastettu kuori
n.1rkl vaniljasokeria
1dl tomusokeria

Murskaa keksit ja sekoita sulan voin kanssa tasaiseksi massaksi. Painele irtopohjavuoan pohjalle ja laita jääkaappiin kovettumaan. Sekoita huoneenlämpöinen tuorejuusto ja ranskankerma keskenään tasaiseksi (huoneenlämpöinen tuorejuusto on helpompi sekoittaa eikä se jää paakkuiseksi). Vatkaa sekaan huoneenlämpöiset kananmunat sekä sokerit. Alkuperäisessä ohjeessa vaniljasokerin tilalla pyydetään käyttämään vanilla extractia, mutta eihän minulla sitä sattunut olemaan, joten sokerilla mentiin. Käytän juustokakuissa myös aina tomusokeria tavallisen hienonsokerin sijasta, ihan vain sen rakenteen takia; lopputuloksesta tulee mielestäni aina tasaisempaa eikä sokerikiteitä huomaa taikinassa.

Lisää vielä sitruunan mehu ja kuori, oman maun mukaan. En ole muistaakseni koskaan käyttänyt aivan kaikkea sitä mehua mitä sitruunasta on irronnut.. Varmista vielä ettei seoksessa ole paakkuja ja kaada sitten vuokaan. Paista noin tunti 180-asteisessa uunissa, juustokakku saa alkaa hieman ruskistua reunoilta. Jäähdytä kokonaan ja viilennä vielä jääkaapissa muutaman tunnin ajan.

Halutessasi voit tarjota juustokakun vadelmakastikkeen kanssa.

2-3dl vadelmia
n. 1rkl vettä
1rkl tomusokeria
sitruunamehua

Sekoita kaikki ainekset kattilassa ja keitä noin 10min, jotta seos vähän paksunee. Nuo määrät ovat suuntaa-antavia, eli makeuden voi ihan itse säätää sopivaksi, samoin sitruunamehun määrän. Jäähdytä huoneenlämpöiseksi ja tarjoa juustokakun kanssa.

Crème brûlée

Eli paahtovanukas. Tämä jälkiruokaklassikko on yllättävän helppo ja yksinkertainen valmistaa ja on vieläpä erittäin hyvää. Sain joululahjaksi Crème brûlée-setin, johon kuului kaksi annosvuokaa sekä söpö ja kätevä pienoispoltin (tai tohotin mikä lie mahtaakaan olla oikea nimi..) Jo ensi yritys meni aivan nappiin; vanukas itsessään on suussasulavaa ja paahdetun sokerin rapsahteleva pinta tuo mukavaa kontrastia.

Tästä ohjeesta riittää kahteen annosvuokaan:

puolikas vaniljatanko
1½dl kuohukermaa
½dl maitoa
2 keltuaista
0,2dl sokeria (laita tästä vain puolet jos haluat vähemmän makeutta)

pinnalle hienoa ruokokidesokeria

Kaada kerma ja maito kattilaan. Halkaise vaniljatangon puolikas pituussuunnassa. Raaputa sisältä siemenet vaikkapa veitsen kärjellä ja lisää vaniljan siemenet sekä halkaistu tanko kattilaan nesteen sekaan. Kuumenna kiehumispisteeseen samalla hämmentäen. Vatkaa keltuaiset ja sokeri kevyesti, käsivoimat riittää. Kaada kuuma kermamaito siivilän läpi keltuaisten joukkoon hitaasti samalla sekoittaen varovasti. Älä anna vaahdota (jos vaahtoa ilmenee kuori se lopuksi nesteen päältä pois).

Crème brûlée kypsennetään uunissa vesihauteessa. Eli annostele seos siivilän läpi vuokiin ja laske vuoat uunipannulle. Kuumenna vesi kattilassa kiehuvaksi ja kaada vettä uunipannulle sen verran, että sitä riittää annosvuokien puoleen väliin. Kypsennä uunin alaosassa 20-25 minuuttia 190-asteessa, jotta seos hyytyy. Anna jäähtyä vesihauteessaan ja laita vasta sitten jääkaappiin viilentymään 2-3 tunniksi. Viimeistele hienolla ruokosokerilla; ripottele sokeria pinnalle ja paahda pinta rapeaksi kaasupolttimella.

Croissantit

Leivontapäiväni viimeinen tuotos, ja se, joka alunperin minut saikin keittiön puolelle. Nämä eivät varsinaisesti ole mitään jälkiruokaa, mutta itse tehdyt croissantit ovat olleet pitkään haaveena ja olenkin yrittänyt metsästää sitä oikeaa reseptiä ja parhaita valmistusvinkkejä. Kokeiltu on jo kerran aikaisemminkin joskus viime kesän tienoilla, lopputulos oli ihan hyvä, lehtevyys tosin jäi aika vähäiseksi, mutta nyt sitten sain aikaiseksi yrittää uudelleen.

Ohjeita ja erilaisia tekotapoja netistä löytyy kyllä pilvin pimein. Taikinat poikkeavat toisistaan suuresti ja myös kaulintavaiheet tehdään joko lyhyen kaavan mukaan tai sitten todella kärsivällisesti. Päädyin sitten lopulta valmistamaan croissantit mahdollisimman huolellisesti, ilman mitään kiirettä. Mielestäni paras ja hyvin tekovaihein varusteltu ohje löytyikin sitten Yummy Bakerin blogista. Itse tekemiseen kuluikin sitten pari iltaa, mutta se ei ihan ollutkaan aivan niin työlästä kuin olin kuvitellut. Taikinan sai pyöräytettyä varsin nopeasti ja sitten se saikin levätä jääkaapissa yön yli. Seuraavan päivän ohjelmaan kuului vihdoin kaulisteminen ja siihen sainkin kulutettua reilu pari tuntia, sillä taikinan täytyi antaa olla taas jääkaapissa, puoli tuntia aina kaulintojen välissä. Se kaulitseminen sen sijaan ei kestänyt kuin hetken kerrallaan ja taikina vaikutti oikein hyvältä.

Eli kuinka valmistat croissantit kotona:

(10kpl)

5dl vehnäjauhoja

2rkl sokeria

½tl suolaa

½tl kuivahiivaa

1,75dl maitoa

1dl kylmää vettä

1rkl voisulaa

175g voita

1 kananmuna voiteluun

Valmista taikina sekoittamalla kaikki ainekset keskenään ja sekoittele kunnolla taikinaksi. Yummy Baker suosittelee käyttämään yleiskonetta tai sähkövatkainta tässä vaiheessa (minulla oli käytössä sähkövatkain). Anna taikinan levätä jääkaapissa yön yli.

Vaivaa taikina seuraavana päivänä palloksi ja kauli sitten suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Levitä kaikki (kylmä) voi levyn toiselle puolelle jättäen reunoille noin sentti tilaa. Huomasin, että voin saa helpoiten laitettua taikinan päälle tekemällä siivuja juustohöylällä. Sen jälkeen taita tyhjä taikinapuoli päälle kanneksi ja painele taikinan reunat tiukasti yhteen, jotta voi pysyy taikinan välissä.

Kauli sitten taikina pitkäksi levyksi, jotta voi leviää ja taittele kolmeen osaan. Ensin kolmasosa ylhäältä keskelle ja sitten alhaalta taas toinen kolmasosa keskelle ja päällimmäiseksi. Nyt on aika laittaa taikina jääkaappiin 30minuutiksi. Jääkaapitus lisää lehtevyyttä ja samalla viilentää taikinaa eikä voi ehdi lämmetä liikaa. Tämän jälkeen kauli vielä lisää ja tällä kertaa eri suuntaan; siten, että taikinan käännetyt saumat ovat itseäsi päin. Kun taikina on taas ohut suorakaide taittele se samoin kuin edellä ja pistä takaisin jääkaappiin. Kaulinta ja jääkaapitus tulisi toistaa ainakin vielä 2 kertaa.

Lopuksi kaulitse taikina pitkäksi suorakaiteeksi ja leikkaa siitä sopivia ja pitkiä kolmioita. Leikkaa vielä viilto kolmion kantaan keskelle, venytä ja rullaa croissanteiksi. Kohota croissantteja noin tunti pellillä, jonka jälkeen ne ovat paistovalmiita tai vaihtoehtoisesti voit vaikka säilyttää seuraavaan päivään jääkaapissa tai pakastaa ne ja paistaa myöhemmin.Voitele vielä munalla ennen uuniin laittoa ja paista 180-200 asteessa reilu puoli tuntia. Paisto-ohjeet on suuntaa-antavia, sillä itselläni paistossa meni noin 40 minuuttia. Puolen tunnin jälkeen omat croissantini olivat vielä sisältä taikinaisia ja jatkoin paistoa.

Lopputulokseksi sain kullanruskeita ja rapeita croissantteja. Maku oli juuri oikea, mutta lehtevyyttä olisi saanut olla vieläkin enemmän, lisäksi sisus jäi vähän taikinaiseksi, joten jatkossa pitää kaulita lisää ja paistaa enemmän. Vaihtoehtoisesti jättäisin taikinan ohuemmaksi ennen rullausta, jotta paistoaika jäisi lyhyemmäksi. Mutta kaiken kaikkiaan kelpo croissantteja.

Chocolate cookies

Tässä toinen tuotos eilisestä leivontaurakasta. Ohjeen olen löytänyt jonkin aikaa sitten Dr.Sugarin blogista. Silloin eräänä iltana etsiskelin blogien syövereistä jotain nopeaa ja hyvää, mieluiten suklaista ja lopulta päädyinkin näihin suklaakekseihin. Ohje on superhelppo ja todellakin nopea, keksien söpöstä ulkonäöstä puhumattakaan. Kekseistä saa helposti pulleita ja niihin tulee kauniisti repeilevä pinta. Tomusokeri "kuorrutus" antaa kekseille loppusilauksen ja tekee niistä jotenkin juhlavampia.

Keksit (noin 10kpl)
1,8dl vehnäjauhoja
1,2dl sokeria
½dl fariinisokeria
½dl kaakaojauhetta
½tl vaniljasokeria
½tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
1½ valkuaista
50g voita

Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Nypi voi joukkoon ja lisää viimeiseksi valkuaiset ja sekoita tasaiseksi massaksi. Pyörittele käsin sopivankokoisiksi palloiksi ja dippaa vielä tomusokeriin. Tämä tomusokeripäällyste kannattaa tehdä kunnolla tai muuten sokeri sulaa uunissa eikä jätä kaunista vaaleaa pintaa, kuten minulla käy aina niin kuin kuvassa näkyy! Eli pyörittele palloja reilusti tomusokerissa, jotta sitä jää runsas kerros keksin päälle. Laita pallot leivinpaperille jättäen leviämisvaraa sopivasti ja litistä hieman. Paista 175-asteessa noin 10 minuuttia. Aika on suuntaa-antava keksien koosta riippuen ja sisuksen kuuluu jäädä hieman tahmeaksi, joten ei kannata kypsentää liikaa. Kannattaa myös jäähdyttää keksit ritilän päällä, jotta keksit pysyvät mehukkaina.

Omani ovat jotenkin rustiikkisen näköisiä ja aivan kuin pieniä ruisnappeja, eikä tuo repeilevä pinta oikein korostu niin kauniisti kuin alkuperäisissä kekseissä, mutta veikkaan, että maku on aivan yhtä hyvä ulkonäön puutteellisuudesta huolimatta. Joka tapauksessa resepti on kokeilemisen arvoinen.

Vohvelit

Tänään on ollut kunnon leivontapäivä pitkästä aikaa. Aluksi tarkoituksena oli tehdä yksi vähän työläämpi projekti, mutta siihen sitten yllättäen kertyikin myös muuta, hieman helpompaa leivottavaa. Joten aloitetaanpa vaikka vohveleilla! Näitä onkin ollut tarkoitus tehdä, mutten ole saanut aikaiseksi kunnes vasta nyt. Itse en vohveleista niin välitä, kuten en letuistakaan, mutta tuo toinen puolisko on kysellyt vohveleiden perään jo jonkin aikaa. Ohje on alunperin Myllyn Parhaiden, mutta tällä kertaa en seurannut ohjetta kovinkaan orjallisesti vaan yhdistelin kaikki aikalailla silmämääräisesti ja sen mukaan mitä kaapista löytyi.

Eli perusohje vohveleille:
3 munaa (laitoin 2½ koska käytin vain jämät)
4dl maitoa
1dl kivennäisvettä (jätin laittamatta)
n. 4dl vehnäjauhoja
2 rkl sokeria (meni varmasti enemmän)
1tl leivinjauhetta
½tl suolaa
1tl vaniljasokeria
n.50g voisulaa

Vatkaa munat kevyesti ja lisää nesteet samalla sekoittaen. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Viimeiseksi kaada joukkoon voisula. Anna turvota noin puoli tuntia ja paista vohveliraudalla. Alkuperäisen ohjeen mukaan vohveleita pitäisi tulla noin 20kpl, mutta itse en ainakaan saanut läheskään niin paljoa vaikka taikinan määrä oli kutakuinkin sama.

Jätin itse turvottamatta ja paistoin lähes samantien. Ja tosiaan kivennäisvettä en laittanut ollenkaan. Olisiko se sitten kuohkeuttanut taikinaa vielä enemmän, tai tehnyt rapean kuoren, en tiedä siitä, mutta näistä tuli oikein hyviä ja rapeita ilmankin. Joskus aikoja sitten olen kokeillut laittaa joukkoon myös kermavaahtoa tuomaan sitä rapeutta ja näin, mutta jo pitkään olen tehnyt taikinan pelkkään maitoon ja lopputuloksena on aina ollut rapeakuorisia vohveleita.

Sacherkakku

Tämä on yksi suosikeistani mitä kakkuihin tulee. Suosikkini se on, koska kakku on suklainen, tietysti, mutta erityisen kakusta tekee suklaan ja aprikoosimarmeladin yhdistelmä. Maku on täydellinen. Resepti on äitini vanha ja tällä ohjeella kakkupohjasta tulee mehevä ja se maistuu oikeasti suklaalta.

Tuo kanssa-asujani ei ole ollenkaan niin perso makealle kuin minä, joten usein saan pistää tekeleeni omiin, parempiin suihin tai vaihtoehtoisesti täytyy kutsua tuttuja kylään... Jotenka kakkuähkyä lievittääkseni tein tällä kertaa kakun puolitetulla ohjeella pienempään vuokaan (halk. 18cm), ja siksi kakussa onkin vain yksi täyteväli. Mutta siis tässä ohje kokonaisuudessaan:

Kakkupohja:
3dl sokeria
150g voita
150g suklaata
ripaus suolaa
4 valkuaista
4 keltuaista
2tl vaniljasokeria
1,5tl leivinjauhetta
2rkl perunajauhoja
1,75dl vehnäjauhoja
4rkl maitoa

appelsiinimehua
300g aprikoosimarmeladia
kermavaahtoa niin halutessasi

Kuorrutus:
170g suklaata
100g voita
½dl sokeria
½dl vettä

Sulata suklaa vesihauteessa. Yhdistä kuivat aineet keskenään. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Vatkaa joukkoon keltuaiset yksi kerrallaan. Sekoita sulatettuun suklaaseen pieninä nokareina lusikallinen voi-sokeriseosta ja sekoittele varovasti. Tämän jälkeen voit yhdistää suklaan taikinaan ja lisää tässä kohtaa myös maito ja vatkaa hetki. Siivilöi kuivat aineet taikinaan vähän kerrallaan samalla vatkaten tasaiseksi. Vaahdota valkuaiset erillisessä kulhossa kiinteäksi. Kääntele valkuaisvaahto taikinaan varovasti, jotta ilmavuus säilyy. Paista voidellussa ja jauhoitetussa irtopohjavuoassa (22-24cm) 175 asteessa noin tunti.

Anna kakun jäähtyä kokonaan ennen vuoasta irrottamista. Kumoa ja halkaise kakku kolmeen osaan. Kostuta pohjat hyvin appelsiinimehulla ja levitä väleihin aprikoosimarmeladia sekä halutessasi kermavaahtoa, kuten Kinuskikissa on omassa Sacherkakun ohjeessaan tehnyt. Levitä loput marmeladista vielä koko kakun päälle ja reunoille helpottaaksesi kuorrutteen levittämistä.

Valmista lopuksi kuorrute sulattamalla suklaa vesihauteessa. Lisää suklaasulaan nokareittain voi, sokeri ja vesi ja sekoittele tasaiseksi. Kaada kuorrutus kakun päälle ja levittele sileäksi. Viilennä kakku jääkaapissa ja tarjoa myöhemmin. Parhaan maun takaamiseksi kannattaa kakku leipoa ja täyttää päivää ennen itse tarjoamista, jotta maut tasoittuvat.

Itse en ole koskaan ennen laittanut Sacherkakun väliin kermavaahtoa, se ei mielestäni oikein kuulu kakkuun, mutta lopputulos ei kyllä ollut ollenkaan huono, päinvastoin. Vaikka pidänkin kakusta sellaisenaan pelkän marmeladin kanssa, kermavaahto oli oikein mukava täyte siellä seassa ja teki kakusta mukavan pehmeän.

Macarons

Kolmas kerta toden sanoo. Ensimmäisen kerran tein macaroneja äitienpäiväksi pari kolme vuotta sitten. Lopputuloksena minulla oli pellillinen pieniä, rouheita mantelikakkusia, täysi floppi siis. Toinen kerta koitti joskus paljon myöhemmin, yhtään sen paremmin onnistumatta. Kunnes sitten viime kesänä uskalsin taas ottaa haasteen vastaan, yrittäen saada aikaan täydellisiä macaroneja.

Tällä kertaa tarkoituksena oli hoitaa kaikki valmistelut niin hyvin kuin vain voi, kärsivällisesti eikä kiirehtiä saanut. Useiden ohjeiden selailun jälkeen päädyin nykyiseen, jota olenkin siitä lähtien käyttänyt. Ja sehän siis toimi. Lopputuloksena oli sileäkuorisia ja ilmavia macaroneja, juuri niin kuin pitikin. Täydellisiä ne eivät sentään olleet, jos ovat vieläkään, mutta se onnistumisen jälkeinen fiilis oli oikein mukava. Edelleen ulkonäössä olisi kehittämisen varaa, mutta maku on aina yhtä hyvä.

macaronit

Tässä siis ohje: 

110g  valkuaisia (noin 3kpl)

100g  mantelijauhetta

200g  tomusokeria

4rkl    sokeria

         väri- tai makuainetta

Täyte:

vadelmamarmeladia

valkosuklaata sulatettuna

tai

mitä tahansa mikä makuhermojasi kutkuttaa

Erottele kananmunista valkuaiset ja pidä niitä jonkin aikaa huoneenlämmössä. Itse olen saattanut pitää jopa yön yli pienessä kipossa, talouspaperin pala sen päällä, mutta myös tunti pari riittää. Sitten toinen tärkeä vaihe; sekoita mantelijauhe ja tomusokeri keskenään ja siivilöi useaan kertaan, jotta seos olisi mahdollisimman tasainen. Tämä on ehdoton, jos macaroneista haluaa sileäpintaisia, sillä siivilöimätön mantelijauhe kyllä näkyy macaronin pinnassa pieninä muruina ja kumpareina.

Seuraavaksi vatkaa valkuaisia hetki, sen jälkeen lisää sokeri ruokalusikallinen kerrallaan samalla vatkaten. Lisää tässä vaiheessa myös väriaine, niin halutessasi. Valkuaisvaahto saa olla kiinteää. Vanhanaikainen kulhon ympärikääntäminen on hyvä konsti selvittää, onko vaahtoa vatkattu tarpeeksi.

Yhdistä siivilöity mantelijauhe-tomusokeriseos valkuaisvaahdon kanssa pienissä erissä, esimerkiksi nuolijalla käännellen. Ei kuitenkaan kannata sekoitella liikaa, jottei taikinasta tule liian juoksevaa. Oikea koostumus selviää kun laitat pienen nokareen leivinpaperille; se ei saa levitä liikaa, muttei saa myöskään jäädä huppuja. Jatka sekoittelua jos koenokare ei tasoitu kauniisti. Jos on sopivaa, pursota pieniä nappeja leivinpaperille jättäen väleihin hieman leviämisvaraa. Seuraavat tärkeät vaiheet: Kopauta peltiä pariin kertaan esimerkiksi keittiön työtasoa vasten, jotta ilmakuplat nousevat pintaan ja häviävät. Anna macaronien levätä huoneenlämmössä puolesta tunnista tuntiin, näin pinta kovettuu ja macaronit nousevat uunissa kauniisti. Paista uunissa n. 10 minuuttia 150 asteessa. Paistoa kannattaa seurata aika tarkkaan, varsinkin jos käyttää jotain väriainetta. Itsellä on käynyt niin, että kahden eri pellin macaronit ovat olleet hieman, mutta häiritsevän, erivärisiä vaikka paistoaika on heittänyt vain minuutilla. 

Anna jäähtyä kunnolla ennen kuin irrotat macaronit leivinpaperista. Yhdistele samannäköiset ja -kokoiset macaronit keskenään ennen täyttöä, ja täytä sitten haluamallasi täytteellä. Tarjottavissa heti, mutta maku on ehdottomasti parhaimmillaan päivän parin kuluttua. Säilytä rasiassa huoneenlämmössä.

Kehittämisen varaa itsellä edelleen siis on, mutta tällä ohjeella olen aina onnistunut saamaan nättejä macaroneja. Ja uusia täytteitä ja värejäkin olisi tarkoitus jatkossa kokeilla.